Ajatuksia yhteiskunnasta

”Kansa tarvitsee leipää ja sirkushuveja”

…eikä mikään ole merkittävästi muuttunut kyseisen lauseen kohdalla viimeisen 2000-vuoden aikana. Ihmisen pitää pystyä täyttämään fyysiset perustarpeet, ravinto, lämpö ja suoja. Lisäksi tarvitaan henkistä ravintoa, ”sirkushuveja”. Toiset pitävät kulttuurista ja matkustamisesta, toisille kelpaa paremmin urheilu tai jokin muu aktiviteetti. Kautta historian, julkisten päättäjien on pitänyt pystyä järjestämään kansalaisille puitteet näiden tarpeiden tyydyttämiseksi. Moderni valtio ei puutu konkreettisesti kaikkien hyödykkeiden tuottamiseen, mutta pohjoismainen hyvinvointivaltio on vastannut ihmisten tarpeisiin erinomaisesti. Sosiaaliturvan ja kattavien julkisten kulttuuri- ja koulutuspalvelujen avulla meidän pieni ja kylmä maa on onnistunut tuottamaan kansalaisille edellytykset hyvään elämään. Aina löytyy niitä, joiden mielestä valtion tehtävä ei ole tuottaa kulttuuripalveluja tai ”tukea ihmisten laiskottelua tulonsiirroilla”, mutta onneksi meillä Vasemmistoliitossa on kattava tuki nykyiselle järjestelmälle, sekä sen kehittämiselle.

 

Mitä ”leipä” voisi tänä päivänä tarkoittaa? Työtä ja toimeentuloa. ”Työtä, työtä ja työtä”, sanoin jo kampanjan avajaisissa Lahden kasisalilla. Korkea työttömyys on saatava taittumaan, koska ihmisillä pitää olla mahdollisuus tuottaa itselleen riittävä toimeentulo, ilman että kokee elävänsä muiden ihmisten armeliaisuuden varassa.

Työtä on heikon suhdanteen aikana huonosti tarjolla, mutta tulevaisuuden edellytykset korkeammalle työllisyysasteelle voidaan turvata elvyttävällä talouspolitiikalla, varmistamalla julkisen sektorin rahoitus, sekä pitämällä huoli henkilökunnan osaamisesta, hyvinvoinnista ja sitä kautta myös yrityksen kilpailukyvystä. Elvytyksen tärkeitä komponentteja ovat julkiset investoinnit, joilla voidaan panostaa nyt työllisyyteen ja samalla rakennetaan vahvempi infra huomiselle.

Aina työmarkkinoilla ei ole vetoa tai yksilön kohdalle voi sattua joku arvaamaton tilanne ja siksi rinnalle tarvitaan riittävä sosiaaliturva. Perustulo olisi moderni tapa toteuttaa sosiaaliturva ja olen ollut Lahden valtuustoryhmän kanssa aloitteellinen asiassa. Lahti on siten hakeutumassa yhdeksi perustulokokeilun kohdekunnaksi, jos kokeilu päätetään järjestää.

 

Taiteet ja kulttuuri ovat välttämätön osa täysipainoista elämää. Valtion velvollisuus on tukea ja rohkaista niihin... Hukka perii sen kansan, joka ei kunnioita taiteiden tuottamaa iloa ja arvoa kansakunnalle.” - Winston Churchill

W. Churchillin sanoihin, hänen puolustaessaan kulttuuribudjetin kasvattamista aikana, jolloin Iso-Britannia oli osa toista maailmansotaa, on helppo yhtyä. Kulttuuri, taiteet ja historia ovat olennainen osa ihmisyyttä, ”sirkushuveja”, jotka tuovat sisältöä meidän elämään. Suomikaan ei saa unohtaa kulttuurin tukemista ja henkisen pääoman kasvattamista taloudellisesti vaikeina aikoina.

Toimiessani kulttuuri- ja elämysmatkailua kehittävän osuuskunnan toimitusjohtajana, olen aktiivisesti mukana kehittämässä paikallista palvelutarjontaa nykyistä rikkaammaksi. Toivottavasti pääsemme tulevalla vaalikaudella pureutumaan Lahden Hennalaan vapautuvien kiinteistöjen kehittämiseen, niin että niistä saadaan kaikille mielenkiintoinen matkailu- ja kulttuurikohde.

 

”Leipää ja sirkushuveja”, on minun reseptini tulevalle eduskuntakaudelle 2015-2019!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän Olympos kuva
Antti Papinniemi

Tässä vähän tietoa Vasemmistoliiton elvytyspolitiikasta (ja yleisesti vaaliohjelmasta):

http://www.kansanuutiset.fi/uutiset/kotimaa/330464...

"Mitä siis pitäisi tehdä?

Mitä sitten konkreettisesti pitäisi tehdä? Tässä osa vasemmistoliiton ehdotuksista koskien talouspolitiikkaa:

● Talouden elvyttämiseksi ja työllisyyden nostamiseksi toteutetaan laaja julkisten investointien ohjelma, joka kohdennetaan infrastruktuurin parantamiseen, kansalaisten palvelujen ja ostovoiman turvaamiseen sekä uuden teollisuuden perustan kehittämiseen. Investoinnit maksavat itsensä takaisin talouskasvun kautta muutamassa vuodessa. Julkisen talouden tulot ja palveluiden rahoitus vahvistuvat, sekä pitkän aikavälin velkaantuminen voidaan taittaa.

● Rakennetaan tutkimuksella ja kehityksellä uutta teollista perustaa ja edesautetaan siirtymistä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävään talouteen. Kehitetään uusia hyväkatteisia tuotteita vientiin. ICT:n ja vihreän teknologian puolella on jo nyt eniten kasvua, lähivuosina on odotettavissa lisää.

● Korjataan homekoulut, rapistuneet raiteet, tiet ja sillat, sekä aikaistetaan tärkeitä liikenneinvestointeja. Rakennetaan kipeästi kaivattuja kohtuuhintaisia asuntoja. Hankkeet on käynnistettävä nyt, kun on paljon työtöntä työvoimaa ja rakentaminen on nousukautta edullisempaa.

● Muutetaan valtion omistajapolitiikka aktiiviseksi ja työllisyyttä tukevaksi. Valtion maksamat velan korot ovat valtion omistusten tuottoja pienempiä. Lopetetaan kansallisomaisuuden myynti ja varmistetaan, että keskeiset teollisuusyritykset pitävät tuotantonsa ja pääkonttorinsa Suomessa. Tarvittaessa voidaan myös ostaa ja perustaa uusia valtionyhtiöitä."

Matti Pulli

Oikeastaan siis meidän tulisi tehdä asioita, joita olemme tehneet jo viimeiset sata vuotta. Vientiä ei ole, jos ei ole vientituotteita. Vientiä ei ole, jos vientituotteet eivät ole tarpeeksi edullisia. Vientiä ei ole, jos yritysten toimintaa rapautetaan tuottamalla markkinahäiriöitä keynesiläisittäin joko subventoiden tai suoranaisten tukityöllistämistoimien kautta.

Jos joku oikeasti kuvittelee, että yhä vain entistä keskusjohtoisempi taloudellinen suunnitelmallisuus voisi olla kestävän talouspolitiikan kulmakivi, niin en voi toivoa mitään muuta kuin raskasta vaalitappiota tällaisille ihmisille. Lisää valtaa vaihtoehdottomuudelle. Ja samalla tietysti kiihotetaan kansaa tämän ihannevaltion jättäneitä vastaan.

Onhan se tietysti kuvaavaa, jos viimeiset sata vuotta ollaan menty samalla talouspoliittisella retoriikalla, ja ongelmat ja ratkaisuehdotukset eivät ole reaalisesti muuttuneet ollenkaan. Pumpataan nyt, niin pumppaamme taas kohta uudestaan. Ja samalla ihmisten riippuvuus valtiosta sen kuin vain lisääntyy.

Mutta se lienee tarkoituskin, vai mitä?

Käyttäjän Olympos kuva
Antti Papinniemi

Viimeistä sataa vuotta ei olla menty samoilla talouspolitiikan opeilla. Ja paremmin meillä meni silloin, kun suhdanteita tasaavaa politiikkaa tehtiin tosissaan. On ympäristö nykyään erilainen, mutta meneekö nyt hyvin? Tulokset puhuu puolestaan.

Ja onko järkevää siirtää lisää valtaa markkinoille (=rahalle)? Eikö länsimainen järjestelmä nimenomaan ole menestynyt sen seurauksena, että meillä valtaa on hajautettu? Eikö valtion vallan kasvattaminen välttämättä tarkoita vallan keskittämistä, koska valtio on demokraattisesti ohjattu. Samaan aikaan voidaan kasvattaa demokraattista kansanvaltaa.

Matti Pulli Vastaus kommenttiin #6

Eiköhän tuo keynesiläinen talouspolitiikka ole tässä (lähes) sadan vuoden aikana tullut varsin tutuksi Suomessakin. Lapsilta on tietysti aina mukava varastaa. Oikeastaan viime vuosikymmenten tekoja on varsin turha unohtaa, kun puhutaan esimerkiksi nykykriisistä, jonka sälyttäminen markkinoiden harteille on osoitus joko tietämättömyydestä tai valehtelusta. Pumppaamalla ollaan päästy tähän asti, ja pumppaamalla menemme todennäköisesti eteenpäin tulevaisuudessakin.

Kansalaisella ei ole mitään todellista tapaa joko vaikuttaa valtiollisten elinten toimintaan tai yksinkertaisesti käyttää jotakin parempaa palvelujen tuottajaa. Demokraattinen päätöksenteko on vähiten huono vaihotehto silloin kun halutaan tehdä vääriä päätöksiä mahdollisimman hitaasti, mutta valtion koon kasvattaminen on valitettavasti hajauttamisen täydellinen vastakohta.

Paitsi tietysti silloin, jos markkinoita ja rahaa halutaan pitää ideologisista ja muista, täysin käsittämättömistä syistä toistensa synonyymeinä. Tosiasiallisestihan nimenomaan valtiolla ja rahalla on sellainen suhde, joka pitää markkinoita lähinnä välineenä.

Käyttäjän Olympos kuva
Antti Papinniemi Vastaus kommenttiin #7

Eikö se ole lapsilta varastamista, että ajetaan ihmiset työttömyyteen ja annetaan markkinoiden roskata ympäristö ja riistää luonnonvarat?

Pumppaaminen on ilmeisesti elvyttävää rahapolitiikkaa? Se ei ole välttämättä varastamista lapsilta. Ennemmin se on varastamista nykyisistä säästöistä ja oikein toteutettuna sillä on tuloja tasaava vaikutus. Toki toisinkin voidaan toimia, jolloin elvytys kiertää jo valmiiksi vauraille ja muut köyhtyy.

Onhan kansalaisilla mahdollisuus vaikuttaa valtiollisten elinten toimintaan. Markkinoihin on mahdotonta vaikuttaa, jos ei ole työtä tai rahaa.

Markkinat ja raha ei ole synonyymi. Markkinoita ohjaa rahan valta. Valta on se, millä on merkitystä. Valtiokin käyttää taloudellista valtaa, mutta se on demokraattisesti ohjattu.

Käyttäjän OlliTuovinen kuva
Olli Tuovinen Vastaus kommenttiin #7
Käyttäjän TiinaPalovuori kuva
Tiina Palovuori

Kirjoituksen otsikko ja ehdokkaan motto "leipää ja sirkushuveja" on alunperin latinankielinen lentävä lause, jolla tarkoitetaan kansan huomion harhauttamista turhamaisuuksiin sillä välin, kun päätöksentekijät ajavat omaa itsekästä agendaansa läpi.

Vaalilauseena se on varsin huvittava.

Käyttäjän Olympos kuva
Antti Papinniemi

Niinpä, mutta se sisältää totuuden siemenen ja sen takia se onkin niin hyvä vaalilause. Erityisesti vasemmistolaiselle poliitikolle.

Käyttäjän KalleSalo kuva
Kalle Salo

Kyseessä on omituinen, tänäkin päivänä täysin pätevä alamaisten hallintastrategia. Onhan se kumma miksi mikään valtaa hamuava taho haluaisi strategiaa ääneen mainostaa, sillä luulisi vaalikarjan halveksivan tuollaista halventamista ja käytännössä elukoiksi julistamista. Omistuista on että ei. Tuon voi todella ääneen sanoa hallittaville, eikä mitään tapahdu. Ei vain mene jakeluun.

Päinvastaista kantaa edustaa Feynmanilainen intellektuaalinen itsestä yleistävä naiivi realismi, johon ei vielä(kään) kyetä:

"Reality must take precedence over public relations, for nature cannot be fooled."

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

No jos ei sitä viitsi suomentaa niin ei kai sekään mikään hyvä slogan ole.

Toimituksen poiminnat