*

Ajatuksia yhteiskunnasta

Kiristää vai elvyttää?

  • "Anna rahaa pienituloiselle, niin se jää kiertämään paikallistalouteen. Anna rahaa rikkaalle, niin se katoaa Caymansaarille".
    "Anna rahaa pienituloiselle, niin se jää kiertämään paikallistalouteen. Anna rahaa rikkaalle, niin se katoaa Caymansaarille".

Kuusessa ollaan. Globaali kysyntälama vaivaa myös pientä Suomea ja nykyiset päättäjät haluavat jatkaa kulujen karsimista ja taittaa velkaantumisen. Ei julkisen velan suhde sillä parane, se on nähty jo muissa kriisimaissa. Leikkaamalla saadaan kyllä julkisen sektorin kuluja alas, mutta samaan aikaan supistuu BKT ja julkisen velan suhde kokonaistuotantoon huonontuu entisestään. Ja mistä me lopulta voidaan leikata? Palveluista tai tulonsiirroista. Tulonsiirroista ei ole varaa leikata, koska niin moni suomalainen on jo nyt niistä riippuvaisia. Lisäksi tulonsiirtojen leikkaaminen vain vahvistaa kysyntälamaa. Yritykset elävät ostovoimaisesta kysynnästä ja leikkaamalla niiltä, joiden kulutuksesta käytännössä 100% palautuu takaisin talouteen, heikennetään entisestään yksityisen sektorin toimintamahdollisuuksia. Julkisia palveluja taas ei olla valmiita heikentämään. Niitä on heikennetty viime vuosina jo niin paljon, että henkilökunta on monessa paikassa ylikuormittunutta ja palvelujen taso alkanut heikentyä. Palveluissa on myös sama ongelma, kuin tulonsiirroissa. Heittämällä lisää työntekijöitä kortistoon, vain heikennetään kotimarkkinoiden kysyntää, joka jälleen heikentää kotimarkkinoilla toimivien yritysten myyntiä (ja mahdollisuuksia työllistää). Samalla kasvatetaan kuntien ja valtion työllisyysmenoja ja pitkällä aikavälillä myös sosiaali- ja terveysalan kustannuksia. Jos mukaan huomioisi myös inhimilliset kärsimykset, niin seuraukset ovat monessa tapauksessa katastrofaaliset. En sano, että leikattavaa ei olisi, mutta helppojen kohteiden löytäminen on vaikeaa.

 

Elvyttävä talouspolitiikka sopisi suurimmalle osalle suomalaisista. Rikkaiden asemaa se hieman heikentäisi, mutta ei niin merkittävästi, että siitä pitäisi huolestua. Isompi ongelma on käyttökelpoisen energian jo valmiiksi korkea hinta ja ympäristön pilaantuminen. Kysynnän kasvu pitäisi ohjata sellaiseen toimintaan, mikä ei lisää päästöjä ja elvyttää mahdollisimman paljon kotimarkkinoita. Ei siinäkään ole mitään järkeä, että valtio velkaantuu ja suomalaiset ostaa ulkomailla tuotettua elektroniikkaa, jonka käyttöikä on 3-5 vuotta. Tarvitaan työllistäviä investointeja, joiden tavoitteena on siirtyä ympäristön kannalta kestävämpään kuluttamiseen.

 

Ja sitten euro. No, onneksi korot ovat tällä hetkellä matalat, joten sillä, että euro on ulkomainen valuutta ei ole tällä hetkellä aivan mahdottoman suurta merkitystä. Omaan valuuttaan siirtymistä kannattaisi silti harkita vakavasti, jos EU ei pysty muuntautumaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän Olympos kuva
Antti Papinniemi

Kirjoitin blogin tiistaina lähetetyn Ajankohtaisen kakkosen innoittamana. Asiantuntijoiden keskustelusta löytää selvästi nämä kaksi eri näkemystä. Itse olen Holapan kanssa hyvin pitkälti samaa mieltä ja seuraan aktiivisesti Raha- ja Talous -blogia.

Ajankohtainen kakkonen | Ti 4.11.2014. | http://areena.yle.fi/tv/2160176

Käyttäjän Olympos kuva
Antti Papinniemi

Myös Timo Isosaari on kirjoittanut aiheesta räväkän ja ajatuksia herättävän blogin: http://iitimo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179310-tutk...

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Tulonsiirrot köyhille ei ole kansantaloudellisesti kannattavaa, koska köyhät käyttävät rahansa kiinalaisiin tavaroihin ja virolaiseen viinaan. Molemmissa tapauksissa rahat lähtevät Suomesta. Sitävastoin rikkaat ostavat eurooppalaisia tuotteita ja rakentavat hienoja taloja. Tällöin suurin osa rahasta jää kiertämään Suomeen.

Paras tapa auttaa köyhiä olisi rakentaa yhteiskuntaa siten, että täällä pärjää vähällä rahalla. Muutos voitaisiin aloittaa keventämällä suomalaisten asuntojen, tuotteiden ja palvelujen hintaa nostavia veroja ja poistamalla alkoholivero kokonaan.

Käyttäjän Olympos kuva
Antti Papinniemi

Pienituloisella menee suurin osa rahasta pakollisiin ostoksiin, eli ruokaan, vaatteisiin ja asumiseen. Tuontitavaraa on pakko ostaa, koska sen hinta on edullinen. Tulleilla tai omalla valuutalla voitaisi tukea kotimaista tuotantoa, mutta nyt ne kortit on jäissä EU:n takia. Eikä välttämättä olisi enää mielekästä palata vanhaan. Kotimaisen tuotannon hintakilpailukyvyn palauttaminen on nyt erittäin haastavaa. Palkkatasoakaan ei ole järkevää lähteä laskemaan jo valmiiksi korkean hintatason ja erityisesti asumisen kustannusten seurauksena. Asumisen hinta on varmasti merkittävin syy siihen, miksi sisäinen deflaatio tulee aiheuttamaan todella pahoja ongelmia Suomessa.

Rikkaat ostaa kyllä paljon muutakin, kuin eurooppalaisia tuotteita ja rakentaa hienoja taloja. Ei minulla ole mitään sitä vastaan, mutta aika iso osa rahasta päätyy sijoitustuotteisiin ja rajojen ulkopuolelle. Eikä se ole hyvä asia, jos meille syntyy kahdet markkinat. Matalat tuloerot on ihmisten päälle parempi vaihtoehto. Me ollaan sosiaalisia olentoja.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

En näkisi ulkomaille sijoitettua rahaa Suomen kannalta ogelmana, jos voitot kotiutetaan suomeen, kuten sijoittajan kotipaikan mukaan pitäisi tehdä. Veronkierrot on erikseen. Itse asiassa taitava sijoittaminen ulkomaille voi rikastuttaa Suomea.

En pitäisi tuloeroja ongelmana. Oikeastaan suuret tuloerot aikaansaavat köyhille yrittäjille hienoja bisnesmahdollisuuksia, kuten esim. puutarhureille ja artesaaneille. Tuloerojen sijasta kannattaisi keskittyä varmistamaan, että kukaan ei ole liian köyhä (perustulo), ja että kaikille riittää mielekästä tekemistä tai työtä (työllistämistyöt).

Käyttäjän Olympos kuva
Antti Papinniemi Vastaus kommenttiin #8

Parempi olisi, jos kotimaasta löytyisi investointikohteita. Ulkomaille investointi, kun joissain tapauksissa kilpailee kotimaisen tuotannon kanssa.

Ei isot tuloerot ole välttämättömiä palvelualojen bisnesmahdollisuuksille. Ihan pelkkä vauraus ja kulttuuri, jossa palveluja käytetään, ovat riittäviä. Suomalaiset on oikeasti huonoja käyttämään palveluja ja verotuksella (sis. työnantajamaksut) on varmasti asiaan vaikutusta. Meillä tavara on edullista, mutta palvelut kalliita. Se näkyy suomalaisten käyttäytymisessä. Ei esim. ravintolassa käyminen, sisustuspalvelujen ostaminen, hieronnassa käyminen tai siivoojan palkkaaminen vaadi miljönäärin tuloja.

Jyrki Paldán

"Tulonsiirrot köyhille ei ole kansantaloudellisesti kannattavaa, koska köyhät käyttävät rahansa kiinalaisiin tavaroihin ja virolaiseen viinaan."

Ja palvelusektorille, joka muuten sattuu olemaan suurin työllistävä sektori Suomen taloudessa.

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen

Tässä olisi helppo säästökohde tai ainakin selityksen paikka miksi tämä vahingollinen kierrätys on tehty!

"Tämän budejetoidun ALV-summan korkomenotkin ovat kulu, joka nousee vähintään kymmeniin miljooniin, joilla olisi varmuudella kotimaassakin käyttöä.

Näille omituisuuksille ottaisin mielelläni selityksen, koska ensinnäkin ALV-kauppaa, jopa näiden yrityksenomaisesti toimivien ministeriöiden tai yksityisten laitosten ja toimittajien välillä voitaisiin käydä ilman ALV:täkin.

Vai tekeekö esim. Oikeusministeriö tai maahanmuuttovirasto veroilmoituksen ja penää valtiovarainministeriltä ALV-palautuksia ?
Sinäkö lukijani selität tämän hyväksi vai jätetäänkö selittäminen Oy Suomi Ab:n toimitusjohtajalle Alexander Stubbille ?"

http://vapaakulkija.wordpress.com/2014/11/05/milja...

Käyttäjän Olympos kuva
Antti Papinniemi

Kuulostaa kyllä aika hassulta käytännöltä. Muutenhan tuolla ei olisi mitään merkitystä, mutta jos se lasketaan mukaan meidän jäsenmaksuun, niin olisihan se varmaan järkevää rajata lainsäädännöllä poikkeuksena. En tunne perusteita ALV:n tilittämiselle näissä tapauksissa. Ehkä se on vain selkeämpää, että myös valtio toimii samalla tavalla, kuin yksityinen sektori.

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen

Tässä tapauksessa saavutetaan joka tapauksessa vain puolittainen "sama tapa, kuin yrityksillä", koska tuskin esim. sisäministeriö tekee arvonlisäveropalautushakemuksia VVMlle tai veroilmoituksia verovirastolle.

Mieletön vänkäys tämä on koska se maksaa aivan turhaan selvää rahaa kansakunnalle ja tämä lysti maksetaan velalla!

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Kyselen blogissani samaa asiaa.
http://timouotila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179415-...
Raimo Sailaksen kuuluisalla leikkauslinjalla oli 1990-luvulla ja on yhä edelleen runsas kannattajakunta varsinkin raharikkaiden piirissä. Mutta jospa professori Pertti Haaparanta onkin oikeassa. Hänen mielestään oikea lääke olisi elvytys reippaan lainanoton turvin.
Haaparannan mielestä Suomen julkinen velka on pieni, vain 60 prosenttia BKT:stä. Suomi kestäisi vaikka 100 prosentin velan. Velkaa ottamalla saataisiin talouden pyörät pyörimään. Paradoksaalisesti sanottuna vain velkaa ottamalla saadaan velat maksetuksi. Samalla voidaan välttää Suomen talouden näivettyminen ja deflaation mörkö.
Rikkaiden etuja ajavat puolueet ovat kannattaneet kur(j)istuslinjaa,
tavalliset keskituloiset ja vähävaraiset hyötyisivät elvytyksestä. Suomella on nimittäin varaa elvyttää, jos ja kun elvytys panee talouden pyörät pyörimään.

Veikko Kuivanen

Ja Sailaksen linja 90-luvun alussa oli väärä, vai? Eli se, että Suomi nousi viidessä vuodessa luottokelvottomuuden rajoilta Euroopan kärkeen talouden kehityksessä. BKT:n kasvu parani 12 prosenttiyksikköä (miinus kuudesta plus kuuteen). Nykyihmiset eivät tule enää näkemään sellaista talouskasvua kuin mitä Suomella oli 90-luvun lopulla, seitsemän vuotta peräkkäin 3,5 – 6 prosentin haarukassa. Ja siihenhän se kusahtikin, kun väki alkoi luulla, että olemme maailmanmitassa poikkeuksellisen eteviä ja voimme taas alkaa elää yli varojemme.

Käyttäjän timouotila kuva
Timo Uotila

Veikko Kuivanen kirjoitti, kommentti 12:
"Ja Sailaksen linja 90-luvun alussa oli väärä, vai? Eli se, että Suomi nousi viidessä vuodessa luottokelvottomuuden rajoilta Euroopan kärkeen talouden kehityksessä."

Kyllä professori Pertti Haaparanta ja monet muut sanovat, että se oli väärä linja. Se tuotti tuhansia konkursseja ja auttoi talouskeinottelijoita mm. Björn Wahlroosin rikastumaan tolkuttomasti.

Parempi linja on antaa kansalle työtä ja työstä kunnon palkkaa. Sillä saadaan talous pyörimään. Jos annetaan rikkaille miljoonia, ne siirtyvät vain veroparatiiseihin.

Käyttäjän susijumala kuva
Henri Alakylä

Suosittelin, koska kirjoituksesi oli sisällöltään hyvä.

Euro ei ole nyt korko-ongelma. Se on deflaatio-ongelma.

Mikko Hammarberg

Pidän Holappaa pätevänä tutkijana, ja hänen viimeaikaiset julkaisunsa ovat tehneet suomalaisesta talouspoliittisesta keskustelusta moniäänisemmän samalla kumoten joitakin virheellisiä uskomuksia. Oli sitten kyseessä keynesiläinen taloustieteilijä ja poliittinen vasemmisto tai uusklassisen taloustieteilijä ja oikeisto, niin aina hetkittäin huolestuttaa silti poliitikkojen äkillinen innostuminen tutkijoiden ulostuloista. Tapana kun on, että noukitaan rusinat pullasta joilla voidaan perustella omaa ideologista tavoitetta (esim. suuri julkinen sektori/pieni julkinen sektori), ja eikä perehdytä taloustieteilijän tarjoamaan tausta-aineistoon.

Holappa esittää kirjassaan Rahatalous haltuun keynesiläisen talousteorian perustan, sekä joitakin talouspoliittisia malleja luonteeltaan erilaisille kansantalouksille. Tärkeä Holapan esittämän keynesiläisen talouspolitiikan ja kysynnänsäätelyn taustaoletus on, että valtion rahapolitiikka on autonomista eikä tiukkoja kysynnänsäätelyn rahapoliittisia rajoitteita ole. Tämähän ei taas vastaa Suomen nykyistä tilannetta millään tavalla. Olemme pieni avotalous osana suurta valuuttaunionia, jolle olemme ulkoistaneet rahapoliittisen päätäntävallan ja luopuneet samalla omasta valuutastamme. Oleellista on ymmärtää, että tässä tilanteessa emme voi tehdä rahapoliittisista rajoitteista tai velkarajoitteista vapaata talouspolitiikkaa, ja kysynnänsäätelyyn ja velkasuhteen pitämiseen järkevällä tasolla on vain rajoitettu määrä työkaluja.

Elvyttävää talouspolitiikkaa voi taas tehdä monella tapaa, määritelmällisestihän kysymyksessä on kysynnän tukeminen alijäämäisen valtiontalouden kautta. Alijäämää voidaan käyttää palveluntuotannon tai tulonsiirtojen ohella myös verohelpotuksiin tai julkisiin investointeihin.

Mitä taas tulee Suomen julkisen sektorin tilaan, niin kokemani ja näkemäni perusteella siellä on paljon tehostamisvaraa. En nyt tarkoita, että jokaisen yksittäisen opettaja- tai hoitajaparan kontolle pitäisi määrätä vielä enemmän huollettavia. Tarkoitan sitä, että julkiselle sektorilla tehdään edelleen paljon kokonaisuuden kannalta täysin turhaa, tuottamatonta tai automatisoitavissa olevaa työtä. Oli sitten keynesiläistä tai uusklassista ajattelua edustava ihminen, ideologian ei pitäisi olla este julkisen sektorin toiminnan tehostamiselle.

Ihan mielenkiinnosta, miten blogin kirjoittaja näkee Suomen julkisen sektorin koon? Kun huomioidaan Suomen EU- ja EMU-jäsenyys, onko se liian pieni, sopiva vai liian suuri?

Toimituksen poiminnat